Jos junassa joku hymyilee täysin avoimesti hassulle lapselle, on luultavaa, että kyseessä on tutustumisenarvoinen ihminen. Vaan mikä ongelma, eihän junassa toki tutustuta, ei ainakaan vieraille ihmisille puhuta! Tai paitsi pohjoisen junassa, mutta se johtuu taas siitä että suomalainenkin alkaa kahdeksan tunnin matkalla tuntea olonsa mukavammaksi, jos saa edes jonkun sanan vaihtaa kanssamatkustajan kanssa.

Minä päätin rikkoa rajoja. Ei, en tutustunut, tai mitään sanonut, liian itsepäisen suomalainen (vaikka tarpeeksi sosialisoitunut parka, että mietiskelin että pitäisikö ehkä jotain sanoa). Sen sijaan minä jätin käyntikortin, kaivoin repusta kirjan ja kynän, ja kirjoitin sivulle tekstiä ja kiskoin sivun irti.

Se oli aika hauskaa, miettiä, onko toinen niin utelias että poimii jälkeenjätetyn sivun luettavaksi. Ja toisaalta, mitä toinen mahtaa ajatella kun ylipäätään kirjoitan kirjan sivuille :P

Tänään sain valmiiksi kyseisen kirjan vihdoin viimein. Ottaisin melkein valokuvan, mutta se on jo paketoitu. Levyt toimivat periaatteessa, näyttävät hyvältä ehkä, vaikea sanoa.

Tänään myös näin Hämeenlinnan uuden Prisman, se oli melkeinpä aika samankokoinen kuin Tampereen vastaava. Toisaalta leipähyllyjä oli vähemmän. Tänään myöskin sain ihmiset kyseenalaistamaan absolutismin syömällä liköörikonvehdin, ikään kuin se olisi niin tarkkaa. Konvehti Ei Sisällä tarpeeksi alkoholia vaikuttaakseen mihinkään, viina konvehdin sisällä on Vain mauste. Väittäkää vastaan, mutta minä en koe absolutismini mihinkään tämän vuoksi rikkoutuneen.

Ja pidän veljeni talosta, ja pidän hänen perheestään myös. En ehkä muuttaisi asumaan, mutta hänen poikansa on veikeä, saa aikaan tunteen, että on kiva olla Setä-Matti.

Minun on vain hieman nälkä, olen syönyt tänään kaksi (2) lihapiirakkaa, joiden sisälle oli lisätty yhteensä kahdeksan (8) nakkia, pienen kasan juustoa, ja vähän (<1) kananmunaa. Jano on enemmänkin, ja taidankin lähteä seikkailemaan jääkaapille.

Luulen, että juniin pitää jättää käyntikortteja toistekin, oli se niin hauskan mukava tunne (eritoten kun se lopulta nousi samalla asemalla ja näin sen vielä ennen kuin minut kyyditettiin muualle).