Tämänviikkoinen tosiasia keskittyy jälleen eläimeen. Salaliitot ja sen sellaiset ovat olleet jotenkin heikoissa kantimissa nyt viime aikoina, lievät kai kesälomalla nuokin kaikki. Tällä kertaa kerron teille olennosta, joka ehkä näyttää iloiselta, mutta en suosittele taputtamaan. Saattaa olla viimeinen erehdyksenne. Puhun tietenkin pattanasta.

Pattana elää enimmälti maalla, mutta se on myös ketterä kiipeilijä ja hyvä uimari. Pattana on kaikkiruokainen ja syökin ravinnokseen lähes kaikkea mitä pystyy nielemään. Pattana nielaisee  käärmeiden tapaan saaliinsa usein kokonaisena. Sen ravintoon kuuluvat esimerkiksi hyönteiset, linnut, pienet nisäkkäät, matelijat ja niiden munat sekä raadot. Sen tiedetään myös syöneen tarkkaamattomien retkeilijöiden eväitä, sekä joskus myös näiden pienikokoisia lapsia.

Pattanat elävät yksikseen tai pieninä ryhminä. Useimmiten ne kuljeskelevat 5–6 yksilön kokoisina ryhminä, joiden kokoonpano vaihtuu jatkuvasti, sillä ne eivät ole varsinaisesti laumoja. Ryhmän jäsenillä on keskinäinen arvojärjestys, ja johtajana toimii täysikasvuinen uros. Yksinäiset pattanat elävät metsissä, joissa niitä on vaikea havaita, kun taas tasangoilla on turvallisempaa kokoontua ryhmäksi. Pattana on kuitenkin huono ryhmäeläin ja ryhmän sisällä puhkeaa usein valtataisteluita, jotka saattavat johtaa jopa kuolemaan.

Aikuinen pattana oksalla. Kuvaajaa ei koskaan löydetty, vain vaatteenriekaleita ja kamera. Niin ja tietysti verta, paljon verta.

Pattana taistelee potkimalla. Eläimen pienestä koosta huolimatta, pattanan potku voi tappaa aikuisen ihmisen. Paritteluaikana johtava pattanauros parittelee usean lauman naaraan kanssa turvatakseen suvunjatkumisen. Kun yksinäinen pattana menee kiimaan, se etsii lauman ja pyrkii ottamaan vallan laumasta. Mikäli laumaa ei löydy, on pattanoiden tiedetty ahdistelevan muita eläimiä, kuten oravia.

Pattananpoikaset kasvavat erittäin nopeasti. Syntymäpaino on noin 400–500 g ja kolmen viikon kuluttua painoa on kertynyt jo 5 kg. Tässä vaiheessa pattana on teknisesti täysikasvuinen, mutta sen paino nousee yhä hiusten kasvamisen myötä ja täyden aikuisuuden se saavuttaa vasta kun sille kasvaa leukaparta.

Pattana on aktiivinen valoisaan aikaan ja liikkuu paljolti kävellen. Sillä on vahvat leuat sekä hampaat jotka vaikuttavat hymyilevän. Ilmettään se käyttää hämmentääkseen saalista. Pattanan hyökätessä se pureutuu kiinni saaliiseen ja silpoo sen jaloillaan toisinaan jopa kahtia, mikäli kokee saalin liian suureksi nieltäväksi. Pienemmän saaliin havaittuaan pattana hiipii lähelle ja iskee äkisti saalista.

Normaalisti käyttäytyvä pattana väistää ihmistä luonnossa, jos tämä on mahdollista ja mikäli ihminen ei syystä tai toisesta herätä pedon luontaista saalistusvaistoa. Pattana kuitenkin saattaa puolustaa aggressiivisesti pesäpaikkaansa ja jos se on liikkeellä poikasen kanssa, se saattaa myös hyökätä ihmisen kimppuun tulkitessaan tilanteen vaaralliseksi poikaselleen. Ihmisasumusten lähellä oleilevat pattanat ovat hankalampia tapauksia ihmiselle, koska nämä ovat tottuneet ihmisten läsnäoloon eivätkä pidä sitä uhkana.

Uhkaileva pattana seisoo takajaloillaan ja karjuu. Silloin on parempi poistua välittömästi paikalta. Älä jää tuijottamaan pattanaa sen lähestyessä, vaan peräänny hitaasti. pattanan kielellä katse merkitsee haastetta. Jos pattana alkaa lähestymään sinua, niin jätä marjakori tai vaatekappale maahan samalla kun peräännyt. pattana jää yleensä aina tutkimaan sitä ja saat samalla hieman etumatkaa. Älä tee äkkinäisiä liikkeitä – pattana saattaa tulkita sen hyökkäyksenä. Eläin on erinomainen kiipeilijä, nopea uimari sekä hämmästyttävän nopea juoksija – älä siis ala kilpailemaan sen kanssa.

Moni on pattanan uhriksi jäänyt. Tämä merkintä on urhean valokuvaajan muistolle. Muistakaa olla metsässä varovaisia.