Iih, minä sain heti valtavasti kommenteij (niinkun jotain jo kaks!), kyllä miitit on kivoja. Mm, ja fiilis on aika kivan hyvä kun on tavannut oikeasti aika kivoja ihmisiä.

Tällä hetkellä minua hämmentää, minä kävin koulussa, tulin koulusta, tiskasin, tarkistin foorumit, laitoin ruokaa, ja... Kello on yli kymmenen!?

No, mutta oikeasti se ei ollut tämän merkinnän oleellinen osa. Oleellista on se, että minä olen löytänyt itsestäni puolen joka tahtoo soittaa jonnekin kun jotain tapahtuu. Kun vain tietäisi mihin soittaa. Tänään oli meinaan mielenkiintoista, oli iso risteys, ja suhteellisen rikkinäiset valot. Risteyksestä pääsi kolmeen suuntaan, niin kuin silleen t-muodossa. Toisilleen vastakkaisilla suunnilla ei ollut valoja ollenkaan, vaan pimeää, ja ne osasi kyllä ajaa, sen kun noudattaa normaaleja kolmiosääntöjä eikä mitään hätää. Sen sijaan se kolmas suunta oli hieno, niille valo oli jumiutunut punaiseksi, ja jono oli pitkä. Ja ne kuskit tuijotti epäuskoisesti punaista valoa, eikä kai nähnyt että ne muiden autoilijoiden valot oli pimeänä, ja odottivat vain. Ja jonon etummainen joutui miettimään odottaako, vai ajaako punaista päin, eikä muita vaihtoehtoja ollut, takaisin ei päässyt kun takana oli autoja. Ja niin ne yksi kerrallaan odotti ja mietti ja varovaisesti rikkoivat lakia.

Kyllä se on tiukasti ihmisessä se laki, punaisia päin ei ajeta vaikka ei valo vaihtuisi.

Mutta kun vain tietäisi mihin soittaa, "hei täällä on risteys jonka valot ei toimi pitäisiköhän asialle jonkun tulla tekemään jotain".