Maailma on salaisuuksia täynnä (joka hetkessä asuu ikuisuus).

Tiesittekö, että eduskuntatalon hissi toimii maailmanpyörän tavoin? Se ei ole salaisuus se, vaan se, että ei ketään enää ole uudelleen nähty, joka on täyden ympyrän rohjennut hissin kyydissä olla. Synkkä synkkä salaisuus se, ja tarkoin vartioitu. Siitä johtuu sekin, ettei hissiä saa käyttää kuin talossa työtänsä tekevät.

Mutta tiesittekö, että Karl Fazer valaa yhä itse kaikki suklaat joissa hänen nimensä on? Tätä varten hänellä on valtava kattila, jossa hän sulattaa suklaata vuorokauden ympäri, milloin ei papereita kääri.

Sitäkin voidaan salaisuutena pitää, miten vesivoimalat oikeasti toimivat. Silloin tällöin koskissa virtaa veden lisäksi sähkö, eikä tällaiseen koskeen kannata ilman kumisaappaita kahlata. Vesivoimalassa tarvitsee vain heittää johdon toinen pää veteen, ja johtaa sähkö kansalle.

 

Maailma on salaisuuksia täynnä, mutta miksi nämä asiat salassa pidetään? Huutakaa totuus julki sanon minä, maailma olisi kauniimpi paikka jos useampi ihminen höpöttäisi oivallettuja totuuksia opittujen ehkäosuvuuksien sijaan. Sitä mieltä minä olen.

 

Minä olen käymässä kotona pitkästä aikaa. Vanhin kissamme kuoli yön aikana, aamulla näin sen ilman sykettä. 16 vuotta sitten näin sen vaatekaapin pohjalla kasassa muiden pentujen kanssa. Kuolemansa oli ilmeisesti äärimmäisen rauhallinen, ja jo ihan odotettua kun jo pitkään on ollut surkean kipeä olento. Jotain vikaa siinä muutenkin oli, kun ei pentuja saanut koskaan tai edes juoksuja. Pitipähän vanhinta koiraamme pentunaan.

Tämä ei ole salaisuus.