Tämä päivä on tavallaan ollut mielenkiintoinen.

 

Viime viikonloppuna oltiin taas kokkaamassa Miksun kanssa. Jossain vaiheessa meiltä loppui leipä, ja alettiin leipoa sellaista. Sitten tuli liian kiire ja taikina jäi sivuun kun päivällistä piti vääntää valmiiksi. Päivällisen aikana saimme tilausleipää useamman paketin ja sen jälkeen palasimme taikinan äärelle. Aiemmin oli tarkoitus ollut tehdä iltapalapiirakkaa, mutta loput jauhot makasivat leipätaikinassa. Siispä taivutimme mukavasti leivän piirakaksi, leipätaikina kahdelle pellille ja sokeria tasaisesti päälle, omenaviipaleita ja lisää sokeria ja kaurarasvasokeriseosta vieläpä.

Itse taikina piirakassa oli näin harvinaisen terveellistä ja vieläpä täysin vegaanista. Maku toimi hyvin ja kukaan ei edes tajunnut ettei se oikeaa piirakkaa muka olisi.

 

Koulutuksen jälkeen huomasin jossain vaiheessa että koneelleni on taas ilmaantunut uutta musiikkia tyhjästi. Hämmentävänä yhteensattumana voisi huomauttaa, että ihan samat kappaleet myös löytyi Miksun muistitikulta. Siitä päästään vähitellen jo tähän päivään.

 

Sen lisäksi että keskiviikkoja tahdittavat tuskaisen pitkät (puoli seitsemän on minusta aika myöhäinen aika koulun loppumiseksi) mutta silti aika kivat (pidän enkun käännöspalautuksista ja tavallaan matikan harjoitustunneista ja jopa historiastakin) koulupäivät, niin tälle päivälle löytyi kahdenlaista ohjelmaa kotiinpääsyn jälkeen. Nimittäin DC ja Mega man. Näistä jälkimmäinen liittyy koulutusviikonloppuun ja Miksun musiikkiin, siellä oli levyllinen The Megasin Megaman 2 covereita, joita rupesin nyt kuuntelemaan ajatuksella.

Vaikka kappaleet eivät musiikillisesti olekaan mitenkään erityisen ansiokkaita vaan ihan mukiinmeneviä, niin niiden lyriikat ovat aivan uskomatonta herkkua. Tietyllä tapaa naiiveja eivätkä ainakaan Megamanversumin tuntuisia, mutta hitto kun tuovat hauskoja ajatuksia, kun yhtäkkiä kaikille loppareille annetaankin jonkin näköinen persoona. Henkilökohtainen suosikkini noista on Flashmanin tarina. Myös kömpelö riimitys ja alkuperäismusiikin ehdoilla tahdittaminen on aika hellyyttävää.

Toinen illanviettotapa, kuten mainittua on DC. Harrastin jälleen metasarjakuvanlukemista. Siis käytin noin nelisen tuntia lukien eri wikipedia-artikkeleja milloin kenestäkin DC-sankarista, paitsi nyt olivatkin vuorossa välillä konnat. Lähinnä luin Brainiacista, Doomsdaysta ja Deathstrokesta, näistä lähinnä keskimmäinen oli valtavan viihteellistä luettavaa ja osin toki Brainiac myös. Hullun eeppinen on Doomsday ja mieluusti sen kanssa aikaa vietin, välillä tulee sellainen olo että pitäisi hankkia ihan kaikki DC-sarjikset, ja jotenkin keksiä miten ne pystyisi lukemaan kronologisena. Toisaalta voisi vain hankkia ne eri Crisikset, jotka kuitenkin on DC-universumin olennaisimmat osuudet. Eeppisistä eeppisimmät.

Luettuani wikipediaa tuntikausia, poimin Hannan kirjastosta lainaamaan Alan Mooren DC-sankarit ja luin kertalukemalla kaikki loput mitä en vielä ollut lukenut (aiemmin olin lukenut Viidakon lain, Mitä tapahtui huomisen miehelle, ja Tappavan vitsin jonka jopa luin uudestaan ettei kirja liian aikaisin olisi loppunut). Hieman tyhjänpäiväisyyksiä, jokunen aika kauheus, mutta voi mitä hienouksia myös. Erityisesti pidän Viidakon laista, jonka pointti lähinnä on näyttää miten Teräsmies pikkuhiljaa kuolee (ei se sitten kuolekaan). Tietyllä tapaa tekisi mieli verrata Mooren tarinoita näistä supersankareista hänen omiinsa, eli Watchmeniin lähinnä, mutta en ehkä uskalla. Lukemisen arvoista ne on kaikki kumminkin.

Oh, ja tämän rupeaman jälkeen palasin vielä hetkeksi The Megasin pariin, ja kuuntelin vielä muun muassa tämän, joka toi ehkä aika valtavan kasan nostalgiaa, sillä vaikka Megaman 2 sisältääkin ehkä parhaat musiikit missään pelissä koskaan, niin Megaman ykköstä minä kuitenkin olen pelannut kymmeniä ja kymmeniä tunteja pienenä.

Vielä kun olisi joku jolle hehkuttaa kumpaakaan näistä aiheista, ei kukaan tiedä jotain kivaa joka innostuisi DC:stä + Megamanista?

Jättänen tämän merkinnän suunnilleen tähän tältä illalta. Mainittakoon vielä, että huomenna pitää käydä postissa (olen saanut jonkun mystisen eiluukustamahtuvan paketin jostain, ei mitään tietoa keneltä tai minkä) ja sitten vielä illalla semmareiden keikalla (juu en minä niitä kuuntele, mutta äitini hankki minulle ilmaisen lipun, niin mikä ettei). Tulevaisuudessa suunnittelen muun muassa pyörätuoliseikkailua, ilmoittakaa heti jos pystytte lainaamaan tammikuussa viikonlopuksi pyörätuolia tai keksitte mistä sellaisen saisi.

Moij

 

This flashy suit and this flashy stage
I use only to hide
The fact that
I am lonely and I need somebody
Like Megaman by my side!