Englannin tunnilla kysyttiin, kuinka moni aikoo opettajaksi. Jokunen viittasi, minäkin toki, ja seurasi neuvo.

"Kun pidätte uudelle ryhmälle ensimmäistä tuntia, älkää missään nimessä hymyilkö." (tämä on tietenkin käännös, en muista sanatarkasti)

Tavallaan  neuvo kuulosti hieman oudolta, hetken aikaa. Mutta mitä enemmän sitä mietti, mitä enemmän pohti niitä selkeästi parempia opettajia yläasteen ja lukion ajalta, toisaalta vielä yliopistoltakin, niin hetken päästähän sitä jo tajusi, että ne kaikki noudatti sitä samaa mallia.

Hymyily ei ole kiellettyä, kilttikin saa olla, mutta liittyypähän ensivaikutelmiinkin jonkinlainen paljonilmoilleheitetty klisee. Ajatus kai on siinä, että jos oppilaat tajuavat että tämä opettaja on helppo tapaus, niin ne kuluttavat kaiken tarmonsa koko loppuajan etsien heikkouksia.

"Seuraavalla viikolla saa hymyillä. Kerran." (tämäkin)

Kyseinen opettaja on hauska tyyppi, kertoo väliin aina hyviä juttuja ja osaa kyllä hymyillä. Mutta ei kyllä tainnut hymyillä kurssin alussa. Ei hymyillyt yläasteella historian eikä äikän opettajat vasta kun parin kurssin jälkeen, ei lukiossa historian tai filosofian tai ruotsin tai matikan opettajat. Tietävätkö ne kaikki tämän jutun ja tarkkaan pitävät huolen siitä, vai onko se heissä luonnostaan? Pitää ehkä mennä käymään joskus vanhassa lukiossa ja kysyä. Tai ei, pikkuvelihän siellä hengaa joka päivä, ehkä voin rekrytoida sen.

 

 

Leikin tänään vaalikoneella. Jostain syystä pidän siitä leikistä, olen aina niin tajuttoman pihalla aiheista, että pitää ensin heittää mututuntumavastaukset, sitten ruveta lukemaan topnelosen vastauksia ja muokata niiden perusteluiden mukaan omia vastauksia. Sitten uuden listan kärjestä jotain eri nimiä ja tarkistetaan vielä niillä onko nykyiset vastaukset hyviä. Aikaa meni tällä kertaa vain nelisen kymmentä minuuttia. 

Lopulliseen top kymppiin mahtui 7 vasemmistovihreää, kaksi muuten vain vihreää ja sijalle kolme joku demari jonka sanalliset perusteet oli kylläkin aivan hirveitä. Kaksi ehdokasta (sijat 1. ja 4.) olivat lopulta turhan tasapuolisia, kummallekin olisi kiva ollut ääni antaa. Ehkä voin etsiä jonkun joka ei aio äänestää ja värvätä sen antamaan se toinen ääni.

Nyt voisin periaatteessa jopa koittaa tehdä matikan läksyjä, kunhan olen vain käynyt äänestämässä (missähän sitäkin voi tehdä?)